perjantai 30. tammikuuta 2015

Tonnikalapihvit

Bongasin tällaisen tonnikalapihvien ohjeen, jostain Facebookin fyhmästä ja päätin kokeilla tehdä niitä. 
Pihvien valmistus oli helppoa, kunhan malttoi paistaa sopivan miedolla lämmöllä riittävän kauan yhdeltä puolelta. Taikinasta tuli alkuun liian löysää, joten lisäsin yhden munan ja laitoin enemmän mantelijauhoja (ohje kirjoitettu käyttämilläni määrillä). Taikinasta olisi tullut varmaan velä parempaa, jos olisi valuttanut tonnikalasta nesteet pois, mutta kun ohjeessa neuvottiin laittamaan ne mukaan.
Pihveistä tuli todella hyviä! kaikki meillä tykkäsivät kovasti ja se on jo jotain se.




Tonnikalapihvit


2 prk tonnikalaa(toinen öljyssä, toinen vedessä)
200g raejuustoa
2 kananmunaa
1dl mantelijauhoa

mustapippurirouhetta
chilijauhetta
sinappia


Laita tonnikalat kulhoon (öljyt ja vedet mukaan)
Lisää kulhoon kananmunat ja raejuusto ja sekoita ainekset kunnolla.
Lisää joukkoon mausteet ja mantelijouhoja niin, että taikina saa vähän rakennetta. Sekoita kunnolla.
Muotoile  "taikinasta" kämmenien välissä palloja (määrästä tuli 12 kpl pienhköä pihviä) ja paina pallo varovasti kasaan pihvin muotoon ja paista kohtuullisen kuumalla pannulla n. 4 min per puoli.
Halutessaan voi pallon ennen muotoilua ja pannulle laittoa pyöritellä mantelirouheessa, jolloin paistopinnasta tulee rapea.

P.S. Tein toisella valmistuskerralla niin, etten laittanut tonnikalasta nesteitä mukaan. Pihveistä tuli kiinteämpiä ja helpompia paistaa. Pyörittelin pihvit myös mantelijauhossa ennen paistoa, tuli kivan rapea pinta.

Hyvä paha proteiini

Proteiini on viimeaikoina ollut oikea ravinnon huipputuote. Sitä tunnutaan ylistävän joka käänteessä, kuntoilijat ja painoaan tarkkailevat oikein rakastavat sitä. Tiesin ennestään, että proteiinia saa lihasta ja raejuustosta, mutta mitä se oikeasti on, mistä kaikkialta sitä saa ja paljonko sitä oikeasti tarvitaan. Tietoa tuntuu olevan tarjolla joka lähtöön, mutta mikä siitä pitää paikkaansa. asiaa olen nyt hieman tutkinut ja seuraavanlaiseen koontiin olen eri lähteiden perusteella päätynyt.

Mitä proteiini oikein on?

Proteiinit eli valkuasaineet ovat elimistömme rakennusainetta. Ne toimivat elimistön entsyymeissä, kudosten rakenteissa, hormoneissa ja vasta-aineissa, sekä tarvittaessa energian lähteenä. 
Proteiinit rakentuvat kahdestakymmenestä eri aminohaposta, joista yhdeksän on välttämättömiä elimistöllemme. Ihmisen on saatava välttämättömät aminohapot ruuasta, sillä elimistömme ei pysty valmistamaan niitä itse, loput yksitoista aminohappoa elimistömme pysyttyy valmistamaan hiiltä ja typpeä sisältävistä yhdisteistä tai muodostamaan välttämättömistä aminohapoista. Välttämättömät aminohapot ovat elimistöllemme yhtä tärkeitä, kuin vitamiinit, mineraalit ja rasvahapot.

Ihmisen ruoasta tarvitsemat välttämättömät aminohapot (histidiini, isoleusiini, leusiini, lysiini, metioniini, fenyylialaniini, treoniini, tryptofaani ja valiini) ovat helpoiten saatavissa eläinperäisen ruoan proteiineista. Kasvisperäisen ruuan proteiineissa on toki myös monipuolisesti aminohappoja, mutta pelkän kasvisruuan syöjien, pitää huolehtia ruokansa monipuolisuudesta, jotta saadaan riittävästi kaikkia aminohappoja. Kasvisruokavalion tulisikin sisältää riittävästi palkokasveja, pähkinöitä ja siemeniä.

Elimistömme hajoittaa ravinnosta saatavat proteiinit ruoansulatuskanavassa aminohapoiksi, jotka sitten sekoittuvat elimistön omista proteiineista peräisin oleviin aminohappoihin. Osa elimistömme aminohapoista on vapaina verenkierrossa (vapaa varasto), osa taas elimistön proteiineissa (esim. lihaksistossa). Aminohappoja siirtyy vapaan varaston ja proteiinien välillä kumpaankin suuntaan ja elimistömme muodostaa niistä muita tarvitsemiamme yhdisteitä kuten puriineja, kreatiinia ja hormoneja, kuten adrenaliinia, testosteronia ja estrogeeniä. 

Silloin kun proteiinien saanti on elimistömme tarvetta suurempi, ne varastoidaan elimistöömme rasvaksi muuttuneina tai niitä käytetään energian tarpeen tyydyttämiseen samalla tavoin kuin hiilihydraatteja. Elimistömme käyttää proteiineja polttoaineeksi kuitenkin vasta toissijaisena energian lähteenä, silloin kun elimistön kaikki hiilihydraattivarannot on käytetty loppuun. 


Erään päivän lounas: Kasvissosekeittoa, raejuustoa, 2 ruispalaa päällä flooraa, juustoa ja kurkkua



Paljonko elimistömme proteiini tarve on?

Yleensä saamme ruoastamme riittävästi proteiinia, mutta sen saantiin kannattaa kiinnittää huomiota, mikäli laihdutat, urheilet paljon, sairastelet usein tai olet iäkäs. On hyvä syödä 5–6 selkeää ateriaa päivässä ja niistä Useammalla aterialla olisi hyvä saada proteiineja vähintään 20 grammaa keralla. Monipuolisuus kannattaa tässäkin asiassa, sillä sillä eri proteiinilähteiden aminohappokoostumukset täydentävät toinen toisiaan. Paras vaihtoehto olisi saada sekä eläin- että kasvikunnan proteiineja monipuolisesti ja muistaa mistä lähteestä se on peräisin. Patukoista ja juomista saattaa saada hyvin proteiinia, mutta kylkiäisinä saa usein huonoja rasvoja ja sokereita.

Normaali painoinen ihminen tarvitsee proteiinia 1g painokiloaan kohti, rankkaa kuntosalitreeniä tekevä n.1,5 - 2g, kaikki yli 2g painokiloa kohti menevä proteiini taas on turhaa. Painokilot lasketaan tällä kaavalla normaalipainosta, eli jos ihminen on ylipainoinen, ei hän tarvitse proteiinia läheskään yks yhteen painonsa kanssa. Kaikki liika proteiini on ihan yhtä haitallista kuin liiat kalorit, samalla tavoin kummatkin varastoituvat elimistöön rasvoiksi. Tämä proteiinirasva on erityisen haitallista, koska se varastoituu pääasiassa sisäelimien ympärille viskeraaliseksi rasvaksi. Lisäksi yhden ravintoaineen liiallinen korostaminen heikentää aina muiden ravintoaineiden saantia.

Usein varsinkin nuoret miehet, jotka harrastavat kehonrakennusta, syövät aivan liikaa proteiinia, luullen sen olevan heille hyödyksi. Keplillä (keskipohjanmaan liikunta), jossa olen käynnyt Inbody kehonkoostumusmittauksissa, kertoi tämä mittaaja, kuinka tällailla bodarityypeillä saattaa viskeraalinenrasva olla jopa yli 400mmol, kun sen ihanne arvo on 100mmol. Hyvin harvoin edes merkittävästi lihavilla ihmisillä tavataan tällaisia lukemia.


Proteiinien hyödyt

Riittävä proteiinien syönti on eteenkin painonhallinnassa tärkeää, sillä ne lisäävät kylläisyyttä ja pitävät nälän tunteen pitkään loitolla. Kun nälkä ei pääse hallitsmattomalle tasolle, on taas helpompi pitää kiinni hyvistä ruokailutottumuksista ja tehdä oikeita ruokavalintoja. Riittävällä proteiinien syömisellä laihduttaja välttyy painon pudotessa myös lihasten katoamiselta. Pahintahan olisi, että painon pudotus tapahtuisi lihaksista eikä rasvasta.
Proteiinin tarve lisääntyy ikääntyessä. Ikääntyneet hyötyvät riittävästä proteiinin saannista, sillä proteiini auttaa lihasmassan säilymisessä. Proteiini auttaa toimintakyvyn säilymisessä ja voi jopa parantaa sitä.
Jos sairastelet usein, olet menossa leikkaukseen tai olet toipumassa siitä on riittävästä proteiinin saannista huolehtiminen tärkeää. Leikkauksien yhteydessä proteiinien merkitys rakennusaineena korostuu. Usein sairastavat hyötyvät riittävästä proteiinin saannista, koska proteiinit auttavat vastustuskyvyn ylläpidossa.

Päivällinen joltain toiselta päivältä: Provensen uunikasviksia, paataattilohkoja ja tonnikalaa

Urheilijan proteiinit

Kevyt liikunta ei juuri lisää proteiinin tarvetta, mutta runsaasti liikkuva tarvitsee hieman enemmän proteiineja ylläpitämään ja lisäämään lihaskudoksen kehittymistä. Proteiini yhdessä hiilihydraatin kanssa tehostaa myös palautumista. Ellet huolehdi riittävästä proteiinin saannista, saattaa suorituksistasi palautuminen hidastua ja kehittyminen heikentyä. Urheilusuorituksen jälkeen kannattaakin nauttia palautumisvälipalaksi proteiinia yhdessä hiilihydraatin kanssa, näin ehkäiset rasitusvammojen syntyä ja lihastenkipeytymistä.
Paljon liikkuvillakaan ylenpalttinen proteiinin saanti ei ole kuitenkaan hyväksi, varsinkaan jos siihen liittyy liian vähäinen hiilihydraattien ja energian saanti. Tällöin elimistö käyttää saamansa proteiinit energiakseen, eikä haluttua kehitystä saavuteta. Elimistö saattaa käyttää jopa lihasproteiinejamme energianlähteenä, ellemme tarjoa elimistöllemme riittävästi muuta energiaa.
Hyvät hiilihydraatit ovat jääneet proteiinien vallankumouksen jalkoihin ja vähähiilihydraattista ruokavaliota hehkutetaan. Hiilihydraateista on tehty pahiksia, jota pitää välttää kaikin keinoin. Kuntoilijan pitäisi kuitenkin saada hiilihydraatteja vähintään 3–10 grammaa painokiloa kohden. Mitä kovemmin urheilee, sitä enemmän hyvälaatuisia hiilihydraatteja tarvitsee.

Hyviä proteiininlähteitä

Hyviä proteiininlähteitä ovat kala, liha, kananmuna, maitotuotteet, pavut, herneet, pähkinät, siemenet, soija ja täysjyväviljatuotteet.
Liha on biologisesti arvokas proteiinin lähde, joka sisältää kaikki tarvitsevamme aminohapot. Liha on kuitenkin usein jalostettua ja lihajalosteita paljon syömällä saadaan mm. liikaa suolaa ja kovia rasvoja. Kala on siitä erinomainen proteiinin lähde, että se sisältää paljon hyviä rasvoja sekä D-vitamiinia. Yhdestä kananmunasta saa jopa 7g proteiinia, hyvän kokonaisuuden aminohappoja ja vitamiineja, munan proteiini on myös hyvin imeytyvää. Kasvismunakas aamupalaksi tai lounaaksi ei ole ollenkaan hullumpi vaihtoehto proteiinin saantia ajatellen.
Maitotuotteista erityisesti raejuusto ja rahka ovat proteiinin kannalta superruokaa. Myös kypsytetyt juustot sisältävät runsaasti proteiinia, joista etenkin vähärasvaiset juustot sisältävät runsasrasvaisempiin juustoihin nähden enemmän proteiinia. Maito ja piimä ovat hyviä proteiinin lähteitä ja niiden pääasialliset proteiinit, eli hera- ja kaseiinipitoisuudet ovat hyvät. Ne toimivat hyvin myös palautumisjuomina liikuntaa harrastavilla, hyvän proteiini-hiilihydraatti suhteensa ansiosta.
Herneet, pavut ja soija sisältävät paljon proteiinia, mutta vain vähän rasvaa. Siksi ne sopivatkin erityisen hyvin painonhallitsijoiden ruoaksi. Soija on erityisen monipuolinen, sillä se sisältää kaikkia tarvittavia aminohappoja. 
Pähkinät ja siemenet sisältävät paljon proteiinia. Niiden rasva- ja energiapitoisuus on kuitenkin suuri, joten kiinnitä käyttömääriin huomiota. Pähkinöiden ja siementen rasvan laatu on kuitenkin terveydelle edullinen.
Täysjyväviljatuotteita ei tulisi väheksyä proteiininlähteinä. Esimerkiksi lounaalla lihaa, kanaa tai kalaa sisältävä ruoka mielletään proteiinin lähteeksi, mutta helposti unohdetaan myös täysjyväriisin, pastan tai ateriaa täydentävän leivänsisältävän proteiinia. Valkoinen vilja, pasta ja riisi, sen sijaan eivät ole ravintoarvoiltaan mitenkään hyödyllisiä.

Lähteenä tekstille olen käyttänyt julkaisuja seuraavilta internetsivustoilta:
Terveyskirjasto.fi, Huippukuntoon.fi, Sydänliitto.fi, Iltasanomat.fi/hyvaolo

lauantai 17. tammikuuta 2015

Mikä viskeraalirasva?

Paljon kuulee puhuttavan ja lehdistä saa lukea viskeraalirasvan haitoista ja vaarallisuudesta.
Mitä tämä viskeraalirasva sitten oikein on? Päätin selvittää asiaa hieman tarkemmin itselleni.

Minun ensimmäinen kehonkoosumusanalyysi vuodelta 2011. Viskeraalinen rasva oli 124,5
Viskeraalirasva-arvo tulisi olla tuolla tummennetulla alueella ja siellä mieluiten vaaleanharmaalla osalla.

Kehonkoostumusanalyysi vuodelta 2012. Viskeraalirasva 72,9, erinomainen tulos ollut tuolloin.
Erona näillä on painomuutos 7,5kg ja liikuntaa lisätty huomattavasti.


Mitä viskelaarirasva oikein on?

Viskeraali- eli sisäelinrasva on vatsaontelossa sisäelinten ja suolten väliin ja ympärille, sekä sisäelinten sisään, eteenkin maksaan, kertyvää rasvakudosta. Maksan rasvoittuminen tarkoittaa sitä, että maksasoluihin kertyvä rasva suurentaa maksaa aiheuttaen sen toimintaa heikentävän rasvamaksan. Suuri vyötärönympärys on yksi hälytysmerkeistä tämän osalta, eli naisilla omenavartalo ja miehillä suuri vatsakumpu kielivät viskeraalirasvan suuresta märästä. Jenkkakahvat taas ovat todennäköisemmin heti ihonalla sijaitsevaa rasvakudosta. Viskeraalirasvan suuri määrä ja rasvamaksa on ollut yleisempää +40 vuotiailla, mutta lasten ja nuorten lihavuus on tuonut samat onglmat hyös heille. Rasvamaksa voi siis olle jo alle 10 vuotiaalla lapsella!


Mitä haittaa viskeraalirasvasta sitten on?

Vatsaontelon rasvasolut ovat ihonalaisia rasvasoluja aktiivisempia. Ne vapauttavat aineenvaihduntaan monia tuotteita, mm. rasvahappoja, jotka sitten kulkeutuvat maksaan ja muutttavat sen aineenvaihduntaa. Maksasolut alkavat erittää kovia rasvoja ja sokereita, jota sitten kohottavat kolestrolia, verenpainetta ja alentavat insuliinin vaikutusta elimistössämme, eli haima tuottaa insuliinia, mutta sen teho on heikentynyt.  Nämä taas kohottavat riskiä sairastua mm. kakkostyypin diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin ja aivohalvaukseen. Viskeraalirasvan vaikutukset on yhdistetty myös kihtiin, uniapneaan, astmaan, sappikiviin ja osaan syövistä.


Mistä viskeraalirasvaa sitten tulee?

Sisäelinrasvaa on kaililla ihmisillä. Se on tarkoitettu hetkelliseksi vararavinnoksi. Kun ihminen sittten syö jatkuvasti huonoja hiilihydraatteja, ei elimistön tarvitse lainkaan käyttää tätä vararavintoaan vaan sitä kertyy kaikenaikaa vain lisää. Jos ravinnossa on runsaasti esimerkiksi lisäaineita, maksan tehtävä on puhdistaa ne pois elimistön toimintoja häiritsemästä. Elimistö varastoi haitalliset aineet lähimpään rasvakudokseen eli sisäelinten ympärille. Kun solujen glukoosivarastot ovat täynnä, elimistö varastoi energian kehoon rasvana ja ssiäelinrasvaa keryy ainavain lisää

Sokeripitoinen ruoka ja juoma, runsas lisäravinteiden käytttö, ruuan lisäaineet, runsas alkoholin käyttö, tupakoitni, stressi ja masennus voivat olla tekijoitä, jotka aiheuttavat viskeraalirasvan ja sitä kautta rasvamaksan kehittymistä. Esimerkiksi, kun ihminen on stressaantunut hänen kortisolihormoni tasonsa nousee ja se puoletaan aiheuttaa viskeraalirasvan kertymistä tai kun tupakoi insulinitasapaino heikkenee ja sen saurauksena sisäelinrasvan määrä kasvaa, vaikka tupakoitsijat muuten ovatkin usein hoikempia kuin muu väestö, tuleoksena on siis laiha läski.

Naisilla 90cm  ja miehillä 100cm vyötärönympärys on hälytysrajana vyötärölihavuudelle. Hyvät mitat olisi kuitenkin huomattavasti pienemmät, eli naisilla alle 80cm ja miehillä alle 90cm.
Miehillä on suurempi riski kärsiä viskeraalirasvasta, mutta kun naisten vaihdevuodet ovat menneet tapahtuu elimistössä muutoskia ja rasva alkaa myös naisilla kertyä herkemmin keskivartaloon. Siihen miten rasva vartalossa kertyy vaikuttaa toki myös geenit, mutta onneksi huonojakin perintötekijoitä vastaa voi taistella hyviä elämäntapoja noudattamalla.

Myös liiallinen proteiinin nauttiminen altistaa viskeraalirasvalle. Normaalipainoinen ihminen tarvitsee proteiinia 1g painokiloaan kohti, rankkaa kuntosalitreeniä tekevä n.1,5g, kaikki yli 2g painokiloa kohti menevä proteiini on turhaa ja se varastoituu elimistöön nimeenomaan viskeraalirasvaksi. Tätä ei moni kovaa treenaava ymmärrä ja syö proteiineja aivan liikaa kuvitellen kasvattavasna lihaksia. Kehonkoostumusmittauksessa, kuten Inbody, saadaan sisäelinrasvan määrä selville. Itse olen käynnyt tässä mittauksessa Keplillä (keskipohjanmaan liikunta) je kerran tämä mittausta tekevä henkilö kertoi, kuinka tällailla bodarityypeillä saattaa viskeraalinenrasva olla jopa yli 400mmol, kun sen ihanne arvo on 100mmol. Hyvin harvoin edes merkittävästi lihavilla ihmisillä tavataan tällaisia lukemia.


Viskeraalirasvan toteaminen

Vyötärölihavuudesta onkin jo puhuttu, ja se on ensimmäinen hälytysmerkki johon pitäisi reagoida. Kehonkoostumusmittaus on melko hyvä ja helppo tutkimusväline viskeraalirasva määrän toteamiselle, mutta se ei ole aina oikea totuus asiasta. Lihavilla ihmisillä saattaa mittaustulos olla liian pieni ja alipainoisilla liian suuri. Tästä holimatta on kehonkoostumus mittaus on helpoimpia tapoja saada hyvää suuntaa tuloksista. Verikokeilla saadaan taas omat tiedot veren rasva-asrvoista ja maksan terveydestä, mutta ainoastaan magnerttitutkimuksista ja tietokonemonografiasta saadaan täysin pitävät tiedot rasvan määrästä ja sijainnista. Tarpeeksi tietoa kyllä saadaan jo verikokeen ja kehonkoostumusmittauksen yhdistelmästä.

Mittausten tuloksena monelle laihalle ihmiselle saattaa tulla järkytyksenä tieto että oletkin sisäisesti läski ja liikakiloista kärsivälle helpotuksena, että läskit on sitä ihonalaista rasvakudosta, eikä sisäelinrasvaa.


Miten siitä pääsee eroon?

Sisäelinrasvasta eroon pääseminen on helpompaa, kuin vaikka pakaroihin ja reisiin kertyneen rasvan hävittäminen. Kaikenlainen liikunta auttaa ja tulokset näkyvät nopeasti, jopa aiemmin kuin puntarilla näkyy muutoksia.

Liikkuvalla ihmisellä lihas osaa hyödyntää verenkirrossa olevan sokerin, eikä se muutu rasvaksi, kuten se liikkumattomalla tekee. Liikunta kasvattaa lihaskudosta, jonka aineenvaihdunta puolestaan kuluttaa viskeraalirasvaa, eli mitä enemmän lihasta, sitä parempi aineenvaihdunta ja sitä paremmin rasva palaa. Aineenvaihdunnan kannalta kuitenkin kaikki lihastyö on edullista lajista ja kestosta riippumatta.

Aiemmin sanottiin että vain pitkäkestoinen aerobinen liikunta, kuten reipas kävely, tepsii viskeraalirasvaan. Tehoaa se edelleenkin, mutta on todettu, että myös HIIT- tyyppinen harjoittelu on tehokas viskeraalirasva syöppö. HIIT- harjoittelussa rauhalliseen treeniin sisällytetään muutamia lyhytkestoisia jaksoja joiden aikana treenataan täysillä. Tällainen äärirajoilla tehtävä treenaaminen aiheuttaa elimistölle hormonaalisen reaktion, joka kiihdyttää aineenvaihduntaa tunneiksi treenin jälkeenkin.

Liikunnan ja ruokavalion yhteis vaikutuksella viskeraalirasvasta pääsee parhaiten eroon. Kun ruokavalio on kunnossa ja liikuu riittävästi, lähtevät ensimmäiset painosta pudotetut kilot nimeenomaan viskeraalirasvasta.

Valkoisen viljan ja sokereiden korvaaminen täysjyväviljatuotteilla kannattaa. Lihavuus, kakkostyypin diapetes ja sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat elimistössä lievää tulehdustilaa, jota kehon liikarasvaisuus pitää yllä. Täysjyväviljatuotteet hillitsevät tätä tulahdustilaa ja tasapainottavat kehon insuliinieritystä. Höttöhiilareiden syöminen taas sekoittaa veren sokeritasot ja heilauttelee insuliinitasapainoa, lisäävät ruokahalua, tuovat turhaa energiaa, mutta eivät ollenkaan ravintoaineita ja aiheuttavat tätä kautta liikalihavuutta.


Uni paras lääke on, eteenkin laihduttajalle

Liianlyhyet yöunet aiheuttavat elimistölle stressitilan. Verenpaine ja paino nousevat, sekä insuliiniaineenvaihdunta kärsii. Jo yksi huonosti nukuttu yö rankaisee elimistöämme n. 200-500 kilokalorin verran seuraavana päivänä. Jos jatkuvasti nukumme liian vähän on painonpudotus homattavsti hankalempaa, kuin ihmisellä joka nukkuu riittävästi. Jos nukkuu jatkuvasti huonosti, liian vähän (alle kuuden tunnin yöunia) tai tekee vuorotyötä, altistaa se ihmisen ylipainolle, eteenkin viskeraalirasvalle ja diapetesriski kasvaa. Kun uniongelmat saa kuntoon, katoavat riskit vähitellen ja painonpudotuskin on helpompaa.


Lähteenä olen käyttänyt mm. Kotilääkärilehdessä ollutta artikkelia viskeraalirasvasta ja sydänliiton julkaisuja.

maanantai 12. tammikuuta 2015

Linssikeitto

Lokakuussa kun projektiani käynnistelin ja pyysin ravinto-ohjaajaa apuun niin hän sisällytti ruokavalioon linssejä. Ne ovat aiemmin olleet minulle täysin vieras ruoka-aine. Urheasti sitten päätin kokeilla niitä. Linssit ovat erinomainen kasviperäisen proteiinin, kivennäisaineiden ja ravintokuidun lähde.

Ensimmäisellä kerralla kun linssikeittoa kokeilin tuli siitä esteettisesti hyvin kammoittavan näköistä. Se näytti lähimnnä vihreältä, tönkkö möykkyiseltä hernekeitolta. Maku oli kuitenkin ihan syötävä. 
No tämä toinen linssikeitto näyttää jo paremmalta ja oli ihan hyvää. Tein sitä tänään ison kattilallisen ja laitan pakkaseen, on sieltä sitten helppo napata evääksi töihin. Keiton ohjeeseen törmäsin Facebokin jonkin keskustelupalstan kautta. Ohjeen nimi vaati kokeilemaan, kun se oli "Maailman paras linssikeitto".

Tämän päiväinen lounas: Linssikeittoa, 1/2dl raejuustoa, 2x  Ruispala, Flooraa, Edam juustoa, kinkkuleike ja tomaatti.

Linssikeitto, 6 annosta 

2 rkl voita/ kookosöljyä (1rkl kumpaakin)
1 iso sipuli 
3 valkosipulinkynttä
2 tl kurkumajauhetta
1 tl inkiväärijauhetta
1/2 tl cajunmausteseosta (1tl piri piri- mausteseosta)
1,5-2 rkl suolaa
400 g tomaattimurskaa
400 g chilitomaattimurskaa
1,1 l vettä
3 dl punaisia linssejä kuivana (ruskeita pikalinssejä löytyi kaapista)
2 dl kermaa/ kookoskermaa (4% ruokakerma)
Kaada lisnnit siivilään ja huuhdo ne huolellisesti kylmällä vedellä. 
Hienonna sipuli ja valkosipuli. 
Laita sipulit, mausteet ja voi kattilaan. Kuullota kevyesti miedolla lämmöllä (ei saa ruskistua)
Lisää vesi ja tomaattimurskat. Anna kiehua muutama minuutti.
Lisää huuhdotut linssit.
 
Anna keiton kiehua 30 minuuttia
Lisää kerma. Anna hautua 5-10 minuuttia kannen alla ennen tarjoilua.
Huom: jos keitto maistuu valjulta, olet käyttänyt siihen liian vähän suolaa.

Linssikeiton alkuperäinen ohje löytyy TÄÄLTÄ

maanantai 5. tammikuuta 2015

Missä mennään?

Elämäntaparemonttia on takana nyt noin 2,5 kuukautta ja olen ihan tyytyväinen siihen, miten tähän mennessä on sujunut. Alunperin pienenä tavoitteena takaraivossa siinteli 80kg rajan saavuttaminen vuodenvaihteeseen mennessä, mutta se ei ihan tavoittunut. Syynä tähän on joulukuun alussa ollut viikon loma ja nyt tämä joulun aika, joissa molemmissa annoin iteselleni viikon verran luvan nauttia herkuista tuntematta sen kummempaa syyllisyyttä asiasta.




Tuollaiset luvalliset "repsahtamiset" voivat olla hyvinkin vaarallisia, jos herkuttelu jääkin päälle ja uudet opit unohtuvat. Olien kuitenkin erittäin tyytyväinen itseeni, että pysyin siinä minkä päätin ja pystyin jatkamaan tiukempaa linjaa taas näiden "lomaviikkojen" jälkeen. Tavoitteenahan on kuitenkin uusi terveellisempi elämäntapa, mutta itse käsitän sen ainakin niin, etten aio jatkossakaan kieltäytyä mistään täysin ja nyt tiedän pystyväni hallittuun herkutteluun, niin tahtoessani ja juuri se on oikeastaan suurin tavoitteeni... Terveellisempi elämä ja ruokavalio, joista voi kuitenkin nauttia juhlahetkinäkin tuntematta syyllisyyttä. Vaikka herkuttelujakso kannattaakin pitää jatkossa hieman lyhyempänä, kuin viikko, jotta ruotuun on taas helpompi palata. Eteenkin nyt joulun jälkeen huomaa kuinka paljon sitä tekisi mieli vielä ottaa hieman suklaata, kun sitä kotona on kaapissa. Sanoinkin  lapsille, että heidän on tuhottava herkut on pois tai viskaan ne roskikseen, siis herkut en lapsia. Hyvin ne kaiken tuhosivatkin, mitään ei tarvinut heittä pois.




Muutaman hyvän huomion olen tehnyt varsinkin nyt joulun aikana, kun on tullut syötyä monenlaista makeaa, rasvaista ja raskasta ruokaa verrattuna terveellisemmällä ruokavaliolla oloon:
  1. Terveellisemmällä ruokavaliolla ollessa aamuisin suussa maistuu paljon paremmalle. Eteenkiin jos illalla on syönyt makeaa, maistuu aamulla suussa todella pahalle!
  2. Aamuisin liikkeelle lähtö sängystä on helpompaa. Jäsenissä ei ole sellaista turvotuksen tunnetta. Oli järkyttävä tunne, kun oli jouluruuat syöty ja karkkia päälle, kun seuraavana aamuna nousi ja olo oli vanha tutu. UUH!
  3. Herääminen on helpompaa kun ruokailuajat ovat säännölliset ja syömiset terveellisempiä, aamulla ei väsytä ollenkaan samalla tavoin kuin ennen ja tietenkin päinvastoin kävi jouluna.
  4. Mitä enemmän herkkuja syö sitä enemmän niitä tekee mieli
  5. Vanhoihin tottumuksiin palaaminen olisi yllättävän helppoa, vaikka uudetkin on jo omaksuttu.
  6. Kun on syömättä makeaa jonkin aikaa, alkaa marjat ja hedelmät maistumaan pikkuhiljaa makeammille ja herkuista tulee ällömakeita. Mutta kyn söi herkkuja, palasi makeudensietokyky hyvin nopeasti entiselleen.
  7. Sokerista luopuminen tuottaa vieroitusoireita. Eteenkin jotkin tietyt tilanteet laukaisevat minulla hillittömän tarpeen saada karkkia. Vaatii suurta mielenlujuutta päästä tunteesta yli.


Nyt tammikuussa aion olla taas mahdollisimman paljon ilman huonoja hiilihydraatteja ja kiinnittää huomiota erityisesti veden juomiseen. Tämän osalta on ihan hyvin lähtenyt käyntiin ja uudenvuoden päivänä, kun anopppilassa vierailtiin sain hienosti kieltäydyttyä tarjotuista karkeista ja kahvipöydän herkuista, vaikka todellisuudessa teki kamalasti mieli ottaa ja aloittaa vasta seuraavana päivänä. HYVÄ MINÄ!



Nyt seuraavana paino tavoitteena on olla siellä uudella kymenluvulla kuukauden kuluessa. Siinä on minulle synttärilahja itseltäni!

Aion aloittaa myös säännöllisemmän liikunnan. Tänne Kokkolaan avatiin viikonloppuna uusi kuntokeskus LiikeVoima ja sinne suuntasin tänään. Tämän postauksen kuvat on kaikki otettu tuolta salilta. Sieltä löytyy juuri minulle sopivia ryhmätunteja ja kaipa sitä kuntosalinpuolellekkin pitää taas mennä, joutuu kyllä ottamaan muutaman ohjatun tunnin, eotta siellä osaan tehdä mitään. Kun on tottunut käymään perinteisemmällä kuntosalilla on tämän näköisellä salilla ihan hukassa. Joulukuun aikana on kyllä tuo liikuntapuoli ollut turhan vähäistä. Mutta tästä on taas hyvä parantaa!